Tällainen voimapakkaus nainen herättää kunnioitukseni! Työntekoa ja luovien ratkaisujen toteuttaminen kierrätysmateriaaleista on minulle mieluisaa ajanvietettä. Kiinnostavampaa kuin tekemällä tehdyt rikossarjat tai vaikka suomalaisen naisen ihkusarjat, kuten Salatut elämät. En muuten ole katsonut sarjasta ainuttakaan jaksoa kokonaan. Vilkaisin kerran hetken ja minulle riitti. Voiko ylipäätään olla tylsempää ajanhaaskausta kuin seurata ns. suomalaista arkea, käsikirjoittajan/ jien mielikuvituksen höystämänä. Ennemmin katson vaikka vuoristossa asuvista mummoista dokumenttejä, heidän yksinkertaisesta, mutta tasapainoisesta ja merkityksellisestä arjestaan, kuin viihde ja rikossarjojen seksismillä ja kieroilulla mässäilystä. Rahan vuoksi tehtaillulla viihteellä tuskin saa mieleen ja sieluun antoisaaravintoa, edes arjesta poispääsyä hetkellisesti. Useinhan raa'at tappamiset ja epäoikeuksien ja kärsimysten näkeminen voivat lisätä herkän katsojan ahdistusta. Kuka ja mikä taho olettaa, että tveen katsojat todella tarvitsevat, himoitsevat ja haluavat nähdä rikosfilmejä, tappamista ja petoksia joka ilta? Oletetaanko, että medioiden tuomalla tappamisella ja rikoksilla ihminen kokee katarsiksen? Katselemalla väkivaltaa ja veren lentoa oma sielu puhdistuu pahasta? Miten todella tutkittua lienee mielipide, ettei väkivaltafilmien katsominen tee ihmisestä väkivaltaista. Onko se vain jonkun lausuma mielipide, vai vakavasti ja hyvin tutkittua tietoa? Entäpä, jos elokuvien raaimmat kohtaukset ihminen kokisi livenä? Olisi ikäänkuin näkemässä ja kokemassa paikan päällä. Eikö sekään vaikuta ihmismieleen negatiivisesti? No rahan renkejä ja orjia olemme kaikki tyynni!
Tällainen voimapakkaus nainen herättää kunnioitukseni! Työntekoa ja luovien ratkaisujen toteuttaminen kierrätysmateriaaleista on minulle mieluisaa ajanvietettä. Kiinnostavampaa kuin tekemällä tehdyt rikossarjat tai vaikka suomalaisen naisen ihkusarjat, kuten Salatut elämät. En muuten ole katsonut sarjasta ainuttakaan jaksoa kokonaan. Vilkaisin kerran hetken ja minulle riitti.
VastaaPoistaVoiko ylipäätään olla tylsempää ajanhaaskausta kuin seurata ns. suomalaista arkea, käsikirjoittajan/ jien mielikuvituksen höystämänä.
Ennemmin katson vaikka vuoristossa asuvista mummoista dokumenttejä, heidän yksinkertaisesta, mutta tasapainoisesta ja merkityksellisestä arjestaan, kuin viihde ja rikossarjojen seksismillä ja kieroilulla mässäilystä.
Rahan vuoksi tehtaillulla viihteellä tuskin saa mieleen ja sieluun antoisaaravintoa, edes arjesta poispääsyä hetkellisesti. Useinhan raa'at tappamiset ja epäoikeuksien ja kärsimysten näkeminen voivat lisätä herkän katsojan ahdistusta.
Kuka ja mikä taho olettaa, että tveen katsojat todella tarvitsevat, himoitsevat ja haluavat nähdä rikosfilmejä, tappamista ja petoksia joka ilta? Oletetaanko, että medioiden tuomalla tappamisella ja rikoksilla ihminen kokee katarsiksen? Katselemalla väkivaltaa ja veren lentoa oma sielu puhdistuu pahasta?
Miten todella tutkittua lienee mielipide, ettei väkivaltafilmien katsominen tee ihmisestä väkivaltaista. Onko se vain jonkun lausuma mielipide, vai vakavasti ja hyvin tutkittua tietoa?
Entäpä, jos elokuvien raaimmat kohtaukset ihminen kokisi livenä? Olisi ikäänkuin näkemässä ja kokemassa paikan päällä. Eikö sekään vaikuta ihmismieleen negatiivisesti? No rahan renkejä ja orjia olemme kaikki tyynni!